Opintojen rahoittaminen Suomessa

Koulutusjärjestelmä

Suomessa on kahdenlaisia korkeakouluja rinnakkain: yliopistot ja ammattikorkeakoulut (AMK). Opetusministeriön alaisuudessa toimii 13 yliopistoa ja 22 ammattikorkeakoulua. Kaksi muuta oppilaitosta jää tämän laskennan ulkopuolelle: Högskolan på Åland Maarianhaminassa, joka on ruotsinkielinen, jossa opiskelee noin 500–550 opiskelijaa ja jota ylläpitää Ahvenanmaan maakuntahallitus, sekä Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) Tampereella, joka kuuluu sisäministeriön alaisuuteen. Suomalaiset korkeakoulut ovat perinteisesti julkisia ja voittoa tavoittelemattomia. Osa ammattikorkeakouluista toimii muodollisesti säätiöiden tai osakeyhtiöiden ylläpitäminä, mutta ne pysyvät valtion sekä paikallisten ylläpitäjäorganisaatioiden julkisen sääntelyn alaisina.

Englanniksi opetetaan yli 600 kandidaatti- ja maisteriohjelmaa, ja Suomessa opiskelee yli 30 000 kansainvälistä opiskelijaa. Vuoden 2026 hakuun saapui noin 28 800 kansainvälisen opiskelijan hakemusta englanninkielisiin ohjelmiin. Maa tunnetaan osaamisestaan tieto- ja viestintätekniikan (ICT), biotekniikan, muotoilun, metsä- ja ympäristötieteiden, arkkitehtuurin sekä taiteen aloilla.

Korkealle sijoittuviin oppilaitoksiin kuuluvat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto Espoossa sekä Åbo Akademi Turussa. Aalto-yliopisto on johtava toimija tekniikan, talouden, insinööritieteiden ja muotoilun aloilla, ja se tarjoaa yli 90 englanninkielistä maisteriohjelmaa.

Miten hakea

Suurin osa englanninkielisistä ohjelmista täytetään yhteishaun kautta. Seuraava yhteishaku elo- tai syyskuussa 2027 alkaviin englanninkielisiin kandidaatti- ja maisteriohjelmiin on 7.–21. tammikuuta 2027 Opintopolussa (Studyinfo.fi). Tammikuun 2026 haussa oli tarjolla noin 9 000 opiskelupaikkaa 440 ohjelmassa, jotka jakautuivat suunnilleen tasan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken, ja hakijamäärä laski yli neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna.

Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulut keskittyvät käytännönläheiseen ja ammatilliseen oppimiseen. Siellä voit suorittaa kandidaatintutkinnon monilla eri aloilla, samoin maisteritutkinnon. Ammattikorkeakoulun maisteritutkinto on suunniteltu jo työelämässä oleville, ja sen pääsyvaatimuksena on alan työkokemus kandidaatintutkinnon jälkeen.

Yliopistot

Suomalaisessa yliopistossa voit suorittaa kandidaatintutkinnon, maisteritutkinnon tai tohtorintutkinnon. Monia ohjelmia opetetaan englanniksi, etenkin maisteritasolla, mistä syystä suomalaiset yliopistot houkuttelevat niin paljon kansainvälisiä opiskelijoita. Kun sinut hyväksytään yliopistoon, saat yleensä samalla oikeuden suorittaa sekä kandidaatin- että maisteritutkinnon. Tieteellinen tutkimus on keskeinen osa yliopistoelämää.

Kandidaatintutkinto

Yliopistossa kandidaatintutkinto yhdistää kieli-, perus- ja aineopinnot sekä kandidaatintutkielman. Se kestää noin 3 vuotta ja on laajuudeltaan 180 opintopistettä (ECTS).

Ammattikorkeakoulussa kandidaatintutkinto edellyttää perusopintoja, ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, harjoittelua sekä opinnäytetyötä. Se kestää 3,5–4,5 vuotta ja on laajuudeltaan 210, 240 tai 270 opintopistettä, joista pakollisen harjoittelun osuus on vähintään 30 opintopistettä.

Maisteritutkinto

Sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut tarjoavat maisteritutkintoja, mutta ne eroavat toisistaan. Yliopiston maisteritutkinto on vähintään 120 opintopistettä ja kestää noin 2 vuotta, ja sen voi aloittaa vasta kun on suorittanut kandidaatintutkinnon. Ammattikorkeakoulun maisteritutkinto on 60–90 opintopistettä ja kestää 1–2 vuotta, ja pääsyvaatimuksena on vähintään kahden vuoden alan työkokemus kandidaatintutkinnon jälkeen. Ammattikorkeakoulun maisteritutkinto keskittyy ammatilliseen koulutukseen ja soveltavaan tutkimukseen.

Tohtorintutkinto

Tohtorikoulutusta tarjoavat yliopistot, ja se on maksutonta kaikkien kansalaisuuksien edustajille. Ammattikorkeakoulut eivät myönnä tohtorintutkintoja.

Viimeksi lisätty rahoitus opintoihisi: Suomi

Näytä lisää

Opintojesi kustannukset

Lukukausimaksut

Jos olet EU:n, ETA:n tai Sveitsin kansalainen, opiskelet julkisissa suomalaisissa oppilaitoksissa ilman lukukausimaksuja sekä kandidaatti- että maisteritasolla.

Jos tulet EU:n, ETA:n tai Sveitsin ulkopuolelta, maksat lukukausimaksua englanninkielisistä kandidaatti- ja maisteriohjelmista. Kandidaatintutkinnon maksut ovat noin 8 000–13 000 € vuodessa ja maisteritutkinnon noin 8 000–20 000 € vuodessa oppilaitoksesta riippuen. Konkreettisina esimerkkeinä: Helsingin yliopisto perii vuoden 2026 hakuun noin 14 690 € vuodessa kandidaatintutkinnosta ja 14 690–20 340 € maisteritutkinnosta; Aalto-yliopisto perii noin 13 560–22 600 €; ja ammattikorkeakoulu Metropolia perii noin 12 995–13 560 € kandidaatintutkinnosta ja 14 125 € maisteritutkinnosta. Tohtorikoulutus on maksutonta kansalaisuudesta riippumatta.

1. elokuuta 2026 alkaen EU:n ja ETA:n ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen on lain mukaan katettava opetuksen kaikki kustannukset. Opiskelijat, jotka aloittivat opintonsa ennen tätä päivämäärää, säilyttävät alkuperäiset maksuehtonsa.

Suomalaiset yliopistot ovat lain mukaan velvollisia tarjoamaan apurahoja maksuvelvollisille kansainvälisille opiskelijoille, ja nämä kattavat yleensä 50 % tai enemmän lukukausimaksusta, joissakin tapauksissa jopa 100 %.

1. elokuuta 2026 alkaen myös ammatillinen toisen asteen koulutus tuli maksulliseksi EU:n ja ETA:n ulkopuolisille opiskelijoille, hintaan noin 7 500–29 200 € vuodessa.

Muut maksut ja kulut

Opiskelu Suomessa ei ole täysin ilmaista silloinkaan, kun lukukausimaksua ei ole. Ylioppilaskunnan jäsenyys on pakollinen kandidaatti- ja maisteriopiskelijoille (vaihto-opiskelijoita lukuun ottamatta) ja maksaa noin 73–85 € vuodessa; esimerkiksi Turun yliopistossa tästä huolehtii ylioppilaskunta. Pienempiä maksuja on muitakin, kuten opiskelijakortti, tietokoneluokan avain ja korkeakoululiikunnan maksu. Kelan kautta perittävä opiskelijoiden terveydenhoitomaksu on 35,35 € lukukaudessa vuonna 2026. Monet palvelut, kuten bussit ja junat, tarjoavat opiskelija-alennuksia.

Elinkustannukset

Varaudu käyttämään elinkustannuksiin noin 900–1 200 € kuukaudessa, lukukausimaksut pois lukien. Niukka budjetti on lähempänä 700 € kuukaudessa, kun taas Helsingissä summa on lähempänä 1 100 €. Kustannukset vaihtelevat kaupungeittain, ja suuret kaupungit kuten Helsinki ovat kalleimpia. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto suosittelee 900–1 100 € ensimmäiselle kuukaudelle. Luku on samankaltainen sekä EU-maiden että EU:n ulkopuolisten asukkaiden kohdalla.

Paikallisten säätiöiden opiskelija-asunnot antavat hyvän viitearvon vuokralle vuonna 2026: Helsingissä HOAS perii 398–485 € jaetusta yksiöstä ja 633–890 € yksiöstä, kun taas huone soluasunnosta maksaa 454–584 €; Tampereella TOAS perii 212–410 € ja 239–590 €; Turussa TYS perii 250–400 € ja 393–600 €; Oulussa PSOAS perii 250–380 € ja 430–500 €.

Oleskelulupa ja selvitys toimeentulosta

Jos tulet EU:n tai ETA:n ulkopuolelta, tarvitset opiskelijan oleskeluluvan, ja sitä varten sinun on osoitettava kykeneväsi elättämään itsesi. Vähimmäismäärä vuonna 2026 on 800 € kuukaudessa eli 9 600 € ensimmäiselle vuodelle, kun opinnot kestävät vähintään vuoden. Sinun on esitettävä tiliote viimeisten kuuden kuukauden ajalta, ja rahojen on oltava omalla tililläsi eikä sukulaisten rahoittamia. Mahdollisten maksamattomien lukukausimaksujen on oltava käytettävissä elinkustannusten lisäksi, eikä suunniteltu osa-aikatyö lasketa mukaan vähimmäismäärään. Koska luvat uusitaan vuosittain, sinun on osoitettava summa joka vuosi.

Rahoitus lukukauteen tai vuoteen ulkomailla

Näytä lisää

Opintojesi rahoittaminen

Julkinen tuki

Julkinen tuki korkeakoulutukselle on Suomessa korkealla tasolla. Maahan on rakentunut vahva oppimisen kulttuuri, ja valtio ottaa vastuun useista opiskelijoiden sosiaalietuuksista, kuten asumisen, ruokailun, lastenhoidon ja terveydenhuollon tuesta. Paikallinen tai valtakunnallinen hallinto omistaa suurimman osan oppilaitoksista. Suurin osa elinkustannuksiin tarkoitetusta taloudellisesta tuesta tulee Kelasta eli Kansaneläkelaitoksesta, joka on sosiaaliturvasta huolehtiva valtion virasto. Se tarjoaa kolme päätukimuotoa: opintorahan, asumislisän sekä valtiontakauksen opintolainalle.

Kelan lisäksi vaihtoehtoihisi opintojesi rahoittamiseksi kuuluvat ulkomailla opiskeluun tarkoitetut apurahat, lainat kotimaastasi, apurahat sekä oman tieteenalasi rahoitus. Voit myös etsiä verkosta kansainvälisesti sovellettavia apurahoja. Lainan määrä ja ehdot riippuvat maastasi, oppilaitoksestasi ja henkilökohtaisesta tilanteestasi.

Opintoraha

Opintoraha auttaa yleisten elinkustannusten kattamisessa. Se on tarveharkintainen, joten sen määrä riippuu olosuhteistasi. Lukuvuonna 2026–2027 perusopintoraha on 279,38 € kuukaudessa, jos olet vähintään 18-vuotias ja asut itsenäisesti, ja 90,85 € kuukaudessa, jos olet vähintään 20-vuotias ja asut vanhempiesi luona. Jos sinulla on huollettavanasi alaikäinen, perusopintoraha on 421,01 € kuukaudessa. Opintorahan määriä ei korotettu indeksin mukaan vuodelle 2026, vaan ne pysyvät samoina kuin edellisvuonna.

Asumislisä

Asumislisä auttaa vuokran maksamisessa. Se kattaa 80 % hyväksytyistä asumiskuluistasi aina kuukausittaiseen enimmäismäärään asti, joka riippuu asuinpaikastasi: 296 € ryhmässä I (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen), 248 € ryhmässä II (suuret kaupungit kuten Tampere ja Turku) ja 216 € ryhmässä III (kaikki muut kunnat). Asumiskuluista voidaan huomioida enintään 370 € kuukaudessa, joten vaikka vuokra olisi korkeampi, lisä lasketaan tästä summasta ja maksat loput itse. 1. elokuuta 2025 alkaen opiskelijat siirrettiin yleisestä asumistuesta asumislisän piiriin. Et voi saada asumislisää vanhempiesi omistaman asunnon vuokran maksamiseen.

Opintolaina ja valtiontakaus

Kela ei lainaa rahaa suoraan. Sen sijaan se takaa lainat, joita pankit myöntävät opiskelijoille, joten lainahakemustasi ei hylätä. Korosta ja muista ehdoista sovit sinä ja pankki keskenänne. Vuonna 2026 valtiontakaus on 850 € kuukaudessa, jos olet vähintään 18-vuotias, ja 400 € kuukaudessa, jos olet alle 18-vuotias. Suuremmat lainasummat ovat mahdollisia elokuusta 2026 alkaen syyslukukaudelle. Korkeakouluopiskelijat, jotka saavat opintorahaa, saavat takauspäätöksen automaattisesti; toisen asteen opiskelijoiden on haettava sitä OmaKelan kautta. Lukuvuonna 2026 opintolainaa nosti 143 400 opiskelijaa.

Valmistumisen jälkeen Kela voi maksaa lainaasi opintolainahyvitystä. Esimerkiksi 210 opintopisteen ammattikorkeakoulututkinnosta hyvitys voi olla enintään 4 120 €.

Tulorajat ja liikaa maksettujen etuuksien takaisinperintä

Opintoraha ja asumislisä on sidottu vuotuiseen tulorajaan. Yhdeksältä tuetulta kuukaudelta (syyskuusta toukokuuhun) vuonna 2026–2027 raja on 20 127 €. Jos ylität sen yli 374 eurolla etkä ole perunut tukikuukausia ajoissa, Kela perii etuudet takaisin 7,5 %:n korotuksella. Tukea maksetaan aktiivisilta opintokuukausiltasi: esimerkiksi yhdeksän täyttä kuukautta ja 20 kalenteripäivää voi tarkoittaa kymmentä tukikuukautta.

Oikeus tukeen ja kansainväliset opiskelijat

Saadaksesi Kelan tukea sinun on täytettävä Suomen asumisvaatimukset, opiskeltava päätoimisesti ja tarveharkintaisten etuuksien osalta osoitettava taloudellinen tarve. Kansainväliset opiskelijat eivät ole oikeutettuja Kelan opintotukeen, asumislisä mukaan lukien, elleivät he voi osoittaa vakinaista asumista Suomessa opinnoista riippumattomasta syystä, kuten työn tai paluumuuton vuoksi. 1. huhtikuuta 2026 alkaen sovelletaan tiukempia sääntöjä: asumisperusteiset etuudet edellyttävät voimassa olevaa oleskelulupaa.

Jos sinulla on kysyttävää opintotuesta, Kelan opiskelijoiden palveluneuvojat tavoittaa maanantaista perjantaihin klo 9–15 numerosta 020 634 2550. Kansainvälisten tilanteiden palvelulinja on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10–15 numerosta +358 206340200. Voit hakea tukea, kun olet ottanut opiskelupaikan vastaan ja ilmoittautunut läsnä olevaksi, helpoiten Kelan asiointipalvelun kautta (saatavilla vain suomeksi ja ruotsiksi) tai paperilomakkeella. Asumislisää on haettava erikseen; voit arvioida sen Kelan laskurilla. Voit saada tukea myös päätoimisiin kesäopintoihin, jotka kuuluvat tutkintoosi, mutta kesäkuukaudet on haettava erikseen.

Apurahat

Koska Suomi ei peri lukukausimaksuja EU:n ja ETA:n opiskelijoilta, apurahoja ei mainosteta voimakkaasti, mutta useita on olemassa. Opetushallitus (EDUFI, aiemmin CIMO) hallinnoi suurinta osaa niistä, ja ne kohdistuvat yleensä suomea opiskeleville, tohtoriopiskelijoille tai suomalaisessa yliopistossa työskenteleville tutkijoille. EDUFI Fellowship maksaa 1 900 € kuukaudessa. Finland Government Scholarship Pool (EDUFI/CIMO) maksaa 1 500 € kuukaudessa, mutta vain vieraileville tutkijoille; se ei kata lukukausimaksuja, matkoja eikä vakuutusta eikä ole avoinna maisteriopiskelijoille. Se kestää 3–9 kuukautta opinto- tai tutkimusalasta riippuen.

Tohtoritutkijoita rahoitetaan usein tohtoriohjelmien kautta neljän vuoden ajan: Helsingin yliopisto maksaa 2 100–2 500 € kuukaudessa, Aalto 2 400–3 500 € ja VTT 2 800–3 200 €.

Useat yliopistot osallistuvat myös Erasmus Mundukseen, EU:n apurahaohjelmaan, joka toimii kaikkialla Euroopassa. Se koskee Erasmus Mundus -yhteismaisteriohjelmia ja -tohtorikursseja ja antaa mahdollisuuden opiskella vähintään kahdessa eurooppalaisessa yliopistossa. Kaksivuotisessa maisteriohjelmassa se kattaa koko lukukausimaksun sekä matka- ja asettautumisavustuksen; EU:n ulkopuolisten kuukausiapuraha on noin 1 400 €, ja kokonaisarvo noin 50 000–60 000 €.

Kandidaatti- ja maisteriohjelmien apurahojen hakuajat osuvat pääosin tammikuuhun; esimerkiksi Helsingin yliopiston maisteriapurahan hakuaika oli 2.–16. tammikuuta 2026.

Yliopistojen apurahat

Yliopistoilla on omat apurahajärjestelmänsä, jotka kohdistuvat tiettyihin opintoaloihin tai opiskelijaryhmiin. Kunkin apurahan suuruus vaihtelee, mutta 1 000–2 000 euron apurahat ovat yleisiä. Myöntämisperusteet eroavat oppilaitoksittain, ja opintomenestystä punnitaan usein taloudellisen tarpeen rinnalla. Kansainväliset opiskelijat voivat hakea näitä yliopistojen apurahoja, vaikka eivät voi saada Kelan tukea.

Mitä suomalainen opiskelija voi saada

Tyypillinen tutkinto-ohjelmassa oleva suomalainen opiskelija voi yhdistellä Kelan etuuksia: enintään 279,38 € kuukaudessa opintorahaa, enintään 296 € kuukaudessa asumislisää sekä lainatakauksen enintään 850 € kuukaudessa. Kaikki opiskelijat eivät saa täyttä määrää, koska opintoraha ja asumislisä riippuvat taloudellisesta tilanteesta.

Opiskelijatyöt

Monet opiskelijat käyvät töissä kattaakseen kulujaan, vaikka työmarkkinat voivat olla tiukat. Jos olet EU:n ja ETA:n ulkopuolinen opiskelija, voit tehdä töitä enintään 30 tuntia viikossa lukukauden aikana (nostettu 25 tunnista syyskuussa 2022), mitattuna vuosikeskiarvona, ja kokoaikaisesti loma-aikoina. EU:n ja ETA:n opiskelijoilla ei ole tuntirajaa. Tarvitset suomalaisen verokortin ennen työn aloittamista. Opiskelijan aloituspalkka on noin 10–14 € tunnilta bruttona.